Kuntoutusteknologiaa on monenlaista erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi robotiikkaa voidaan hyödyntää paitsi neurologisten sairauksien kuntoutuksessa, myös vaikkapa polvileikkauksista toipuvilla urheilijoilla.

Kuntoutusteknologia on lääkinnälliseen tarkoitukseen suunniteltua teknologiaa, jonka tarkoituksena on parantaa kuntoutujan toimintakykyä. Fysiolinen toimittamaa kuntoutusteknologiaa on käytössä eritasoisissa sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kuntoutuslaitoksissa ja yksityisillä klinikoilla.

Kuntoutusteknologia toimii ennen kaikkea kuntoutuksen toteutumisen ja tekemisen mahdollistajana, Marjo Jännes-Malm, Fysiolinen tuotepäällikkö, kertoo.

– Jos ajatellaan vaikkapa ihmistä, jolla ei ole toimintakykyä ja jota ei saada ylös sängynpohjalta muutoin kuin teknologialla, robotin tai muun kuntoutusteknologian avulla ihminen voidaan saada aktivoitua. Terapeutti ei yksin manuaalisesti pysty tekemään yhtä paljon liikettä kuin tarkoitukseen suunniteltu robotti tai laite.

Myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi sama robotti voi mahdollistaa laadukkaan liikkeen ja laadukkaat toistot.

Alun perin suurin osa kuntoutusteknologiasta on suunniteltu neurologiselle puolelle. Nykyään valikoimassa on paljon teknologisia ratkaisuja myös tuki- ja liikuntaelinkuntoutukseen sekä urheilupuolelle.

– Myös perusterveiden ihmisten ja urheilijoiden kuntoutuksessa hyödynnetään kuntoutusteknologiaa, sillä se mahdollistaa nopeamman kuntoutumisen.

Esimerkiksi Lokomat-kävelyrobottia hyödynnetään paitsi neurologisten sairauksien ja vaivojen, kuten aivoverenkiertohäiriön, MS-taudin, Parkinsonin ja CP-vammojen, kuntoutuksessa, mutta myös vaikkapa ACL-polvileikkauksesta kuntoutuvien urheilijoiden kuntoutuksessa.

Kuntoutusteknologiaa on monenlaista

Kuntoutuksessa on tärkeää, että se on kuntoutujan tavoitteiden mukaista. Kuntoutusteknologiaa voidaan käyttää avustamaan tai mahdollistamaan esimerkiksi liikettä, toistoja, laatua tai ylipäätään aivojen aktivoitumista.

Kuntoutusteknologiaa käytetään esimerkiksi mahdollistamaan liikettä, jos sitä ei pysty tuottamaan itse tai jos se on laadultaan huonoa, mahdollistamaan toiston, optimoimaan vaikeusastetta, objektiiviseen seurantaan, diagnostiikkaan ja välittömän palautteen saamiseen.

Kuntoutusteknologiaa on erilaista erilaisiin kuntoutujien tarpeisiin:

• Robotiikka: tuottaa liikkeen kokonaan tai osittain kuntoutujan puolesta.
• Avustava teknologia: helpottaa liikettä esimerkiksi tukirankana toimien.
• Sensoriteknologia: mahdollistaa liikkeen tai voiman seuraamisen ja voidaan heijastaa interaktiiviseen ympäristöön.
• Virtuaalimaailma: kuntoutuja sijoitetaan todentuntuiseen ympäristöön.
• Brain Computer Interface (BCI): hyödyntää sähköistä aivokäyrää ja yhdistää sen tietokoneen avulla ulkoiseen palautejärjestelmään.

Turvallinen tapa kuntoutua

Kuntoutusteknologia on aina lääkinnälliseen käyttöön suunniteltua. Toisinaan myös viihdeteknologiaa hyödynnetään kuntoutuksessa, mutta se ei ole aina järkevää.

– Lääkinnälliseen käyttöön suunnitellussa teknologiassa esimerkiksi liikelaajuutta voidaan säätää millimetrien tarkkuudella, jolloin kuntoutujan ei tarvitse yrittää huitoa liian pitkälle ja turhautua, kun liike ei onnistu. Viihdetarkoitukseen suunnitellussa teknologiassa tällaista mahdollisuutta ei ole, Jännes-Malm perustelee.

Yksi merkittävä kuntoutusteknologian hyöty onkin sen turvallisuus. Teknologia tekee kuntoutumisesta turvallista paitsi kuntoutujalle myös kuntouttajalle, kuten laitetta käyttävälle terapeutille.

Kuntoutusteknologia on suunniteltu terapeutin käytettäväksi, mikä osaltaan myös mahdollistaa kuntoutumisen turvallisuuden ja tehokkuuden.

– Jos jokin teknologia viedäänkin kotiin, niin terapeutti on suunnitellut silloin sen kuntoutustavoitteiden mukaisesti eli hän on miettinyt kuntoutujan puolesta, mitä teknologialla tehdään, miten ja miksi.

Se toteutuu tietenkin myös kuntoutusteknologiaa käyttävän terapeutin vastaanotolla. Jännes-Malm kertoo käytännön esimerkin.

– On eri asia, laitetaanko kuntoutuja Lokomat-kävelyrobottiin, ja laitteen annetaan vain pyöriä itsekseen, vai harjoitellaanko sillä kertaa vaikkapa polven ojentamista tai jotain muuta kävelyn osavaihetta.

Jokainen laite onkin juuri niin hyvä kuin sitä käyttävät terapeutit ovat, Jännes-Malm toteaa.

Luitko jo nämä?
Bemo auttaa Ritvan spastisiin jalkoihin
Power Plate auttoi Juhaa kuntoutumaan aivoinfarktista
Miten valita juuri oikeanlainen hoitopöytä?