Kuntoutujien aktivoiminen ohjatun toiminnan ulkopuolella on kuntoutuskeskusten yhteinen haaste. Uudenlainen ajattelu ja oikein valitut laitteet voivat olla ratkaisu.

Kuntoutuksessa pätevät samat lainalaisuudet kuin muussakin oppimisessa: tulosten saavuttaminen vaatii toistoja ja säännöllistä harjoittelua.

Olen työssäni kiertänyt ja nähnyt lukuisia kuntoutuskeskuksia, klinikoita ja sairaaloita ympäri Eurooppaa. Jokaisessa paikassa käytänteet ovat hieman erilaisia, mutta yhteisenä haasteena on löytää tapoja aktivoida kuntoutujia varsinaisten kuntoutusaktiviteettien ulkopuolella.

Kuntoutus on tiimityötä

Kuntoutujan arjessa yllättävän suuri osa päivästä on passiivista aikaa erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin, kun ohjattua toimintaa on vähemmän. Passiivisuus on turhauttavaa etenkin niille kuntoutujille, jotka tuntevat, etteivät he edisty riittävästi. Lisäksi se voi aiheuttaa sekundäärisiä haittavaikutuksia, kuten verenkierto- ja aineenvaihduntaongelmia.

Miten aktiivista aikaa voi sitten lisätä, jos resurssit ovat tiukalla?

Ensimmäinen askel aktiivisen ajan lisäämiseen on se oivallus, että kuntoutus ei ole pelkästään terapeuttien vastuulla. Tämä lähestymistapa korostaa tiimityötä, jossa hoitajat, avustajat ja terapeutit voivat yhdessä tukea kuntoutujia aktiivisemmassa kuntoutuksessa.

Hyvä esimerkki ja askel oikeaan suuntaan on monesta suomalaisestakin kuntoutuskeskuksesta tuttu näky, jossa yhteisistä tiloista löytyy esimerkiksi polkulaitteita, kuntoutuskäyttöön soveltuvia crosstrainereita ja kuntopyöriä. Laitteita saa vapaasti hyödyntää ohjatun ajan ulkopuolella.

Kuntoutustavoitteeseen kohdistetut laitteet tarjoavat omatoimista tekemistä

Olen päässyt vierailemaan muutamissa edistyksellisissä kuntoutuskeskuksissa, joissa inaktiivisen ajan haastetta on ratkottu ottamalla käyttöön kuntoutustavoitteeseen kohdistetun harjoittelun mahdollistavia laitteita.

Nämä teknologiaa hyödyntävät laitteet poikkeavat pelkän fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tarkoitetuista laitteista, sillä terapeutti määrittää ja tallentaa niihin kuntoutujan tavoitteiden mukaiset harjoitukset. Harjoitukset voivat sisältää esimerkiksi kognitiivista harjoittelua liikkeeseen yhdistettynä.

Käyttöliittymiltään helpot laitteet siirretään illoiksi ja viikonlopuiksi terapiatiloista yhteisiin tiloihin, joissa niillä voi harjoitella esimerkiksi hoitajan tai läheisten tuella. Tällaisilla laitteilla kuntoutujille voidaan tarjota mielekästä, motivoivaa ja ennen kaikkea yksilöllisesti räätälöityä omatoimista tekemistä.

Laitteet ovat myös investointina kannattavia, sillä käyttöaste pysyy suurena terapia-aikojen ulkopuolelle asettuvan harjoittelun ansiosta.

Omatoimiseen harjoitteluun osallistaminen lisää motivaatiota

Uudenlaisella ajattelulla ja oikein valituilla laitteilla voi siis lisätä aktiivista aikaa kuntoutuksessa. Tavoitteena on, että kuntoutusjaksoon käytetty kokonaisaika vie kuntoutujaa eteenpäin kohti parempaa toimintakykyä ja elämänlaatua parhaalla mahdollisella tavalla.

On tärkeä muistaa myös, että kuntoutujan osallistaminen omatoimiseen harjoitteluun ei ainoastaan lisää aktiivisuutta, vaan myös motivoi häntä ottamaan vastuuta omasta kuntoutuksestaan.

Tule kuulemaan lisää ajatuksiamme aktiivisen ajan lisäämisestä torstaina 3.10.2024 kello 11.30 Helsingin Messukeskukseen Fysioterapia ja kuntoutus -päivien ohjelmalavalle. Tervetuloa tutustumaan myös aktivisuuden lisäämiseen suunniteltuihin laitteisiin osastollemme 5g31.

Teksti: Marjo Jännes-Malm